Peregrini Somnia

Joni Bäckman Aamulla herätys klo 07. Puolikas pullo treenilaturia naamariin, ja syömättä matkaan. :) Ajamista oli pikkasen vajaa tunti Alastaron moottoriradalle. Pyörä ja varusteet oli lastattu pakuun jo päivää ennen. Driver’s briefing oli klo 09:30, joten sitä ennen tuli ehdottomasti päästä perille. Paikalle tultiin klo 09:15, joten väliin jäi juuri sopivasti aikaa kiertää varikko kerran. Tutkailtiin hetki muiden vehkeitä, ja siitä sitten tuomaritornin alle ilmoittautumaan ja kuljettajapalaveriin. Ratasäännöt olivat jo entuudestaan tuttuja kymmenen vuoden takaa kun viimeksi Orgin (moottoripyörä.org) ratapäivillä tuli käytyä. Ainoana uutuutena oli se että keskinopeassa ryhmässä ohittamiskieltoa ei ole, eli joka paikassa rataa saa ohittaa. Päivän ensimmäinen ryhmä, nopea ryhmä, lähtee radalle tasan 10:00. Ilma on viileä (+10°C) mutta aurinkoinen, radalla hieman siitepölyä, joten kaikki lähtivät suhteellisen varovaisesti liikenteeseen. Radalla kiertää 2 pyörää nopeassa ryhm

Joni Bäckman Alastaron reissu takana, ja sitten kello 11 pyörä pajalle ja aloitetaan nakuilu. Kyllä! Pyörästä riisutaan kaikki katteet, ja korjataan pienet epäkohdat, mitä ei ehditty Alastarolle tehdä tiukan aikataulun takia. Pientä tehtävää on muuten yllättävä paljon. Ollaan valmiiksi ostettu 1 purkki täytemaalia, pintamaalia, kittiä ja pullo asetonia. Tarkoitus olisi irroittaa kuumailmapuhaltimella kaikki vanhat teippaukset pyörästä ja katteista, pyyhkiä asetonilla liimajäljet pois ja hioa katteesta maalipinta "rikki, jolloin uusi maali tarttuu paremmin. Asetonilla kate puhtaaksi pölystä, ja tilkitään kitillä vanhat kolhut ja hiusmurtumat katteista. Kun kitti kuivuu, niin hiotaan muoto oikeaksi, jonka jälkeen täytemaalikerros alle. Lopuksi pintamaalia muutama kerros, jotta saadaan siisti, vitivalkoinen pinta. Siinä kun sitten ruvettiin hiomaan katteita ja varakatteita, niin huomattiin heti alkuun että parissa katteessa löytyy vähän reilumpia murtumia edellisen

Joni Takanen Aamukuusi. Tuttuun ja minulle turvalliseen tyyliin kahvi keittymään, istumaan hetkeksi koneelle ja ravistamaan suurimmat unihiekat silmistä pois. Tänään olisi se päivä, jolloin Bäckman pääsee ottamaan ensipuraisun “hieman” erilaisen pyörän sarvista. Palataan hieman kuitenkin vielä aikaisempaan päivään. Silloin oli ohjelmassa laittaa varusteet autoon ja katsoa että kaikki pelit ja pensselit löytyy myös varikon puolelta. Itse pyörä: check. Bensat: check. Tarpeellinen oheiskama: check. Paitsi... Millä me nostetaan etupyörä ilmaan, jotta saadaan lämppärit (renkaanlämmittimet) paikalleen? Ei perkele… Onneksi nopean toiminnan miehiltä ei äkkiä ideat lopu. Kipataan pari työkalulaatikkoa nurin ja katsotaan mitä sieltä löytyy ja kyytipojaksi yksi hallitunkki. Näin, problem solved! Keula saadaankin ilmaan melkoisilla virityksillä mutta ei anneta sen haitata. Hypätääs takaisin nykyhetkeen. Lauantai-aamu, ei enää kuusi sentään. Kahvit nassuun, vähän ruokaa, vilkaisu k

Joni Bäckman Heti alkuun iso kiitos Kominik Oy:lle ja Takasen perheelle. Ilman taustajoukkoja ei ois mitään tapahtunut. Koko projekti lähti liikkeelle huhtikuun 2017 alussa. Suunnittelin oman katupyöräni, Suzuki Hayabusan (vm. 2006) turbottamista koska kaipaan lajilta jotain vähän lisää. Kujalan Samin kanssa juttelin asiasta ni siinä ohessa tuli puheeksi kilvettömät ratapyörät. Selailin omaksi huvikseni ratapyöriä, kun silmiin osui siistin näköinen menopeli jonka hinta vaikutti varsin kohtuulliselta. Siinä sitten mietintämyssy hyrskytti täysillä pari tuntia, ja heitin sitten hypoteettisen kysymyksen Takasen Jonille yhteisen ratapyörän ostamisesta. Hypoteettiseen tilanteeseen Joni vastasi myöntävästi. Seuraavaan, vakavasti esitetyn kysymyksen kohdalla tulivat kuitenkin taloudelliset realiteetit vastaan. Ajatus kaatui tässä vaiheessa tähän. Pari päivää myöhemmin, huhtikuun 17. päivä otettiin asia uudelleen puheeksi. Takaselle sikisi ajatus oman katupyöränsä myymisestä, j